Vaellusreitit / Vandringsrutter

 

Vandringsrutt 1, Vaellusreitti Nro. 1

 

1. Sandgroparna. Till vänster om vägen till Gerbyberget finns en del vattenfyllda gropar, Sandgroparna. Hit gick i tiden en liten skogsväg. Sand är bristvara i våra trakter där jordmånen mest består av lera från den gamla sjöbottnen. Här fanns emellertid sand och den grävde man upp och sålde för förtjänstens skull. Groparna fylldes med vatten och barnen var inte sena att utnyytja dem som naturliga skridskobanor.

En bit härifrån finns Forsnersvägen. Den har fått sitt namn av Jonka Forsner, den synskadade man som levde ett slags eremitliv här i en enslig stufa i skogen. Jonka Forsner var varmt kristen och tysta kvällar kunde man höra hans lovsång eka över bygden.

1. Hiekkakuopat. Vasemmalla puolella Jerppyynmäelle vievällä tiellä on vedentäyttämiä kuoppia, joita kutsutaan hiekkakuopiksi. Tänne kulki aiemmin pieni metsätie. Seudullamme on hiekasta pulaa. Maa-aineksemme koostuu suureksi osaksi entisestä merenpohjasta kohonneesta savesta. Mutta täältä löytyy hiekkaa ja sitä on kaivettu ja myyty ansaitsemismielessä. Kuopat täyttyivät sittemmin vedestä ja lapset alkoivat käyttää niitä talvisin luistinratoina.

Vähän matkaa tästä on Forsnerintie, joka on saanut nimensä Jonka Forsnerin mukaan. Hän oli näkövammainen mies, joka eli erakkoelämää yksinäisessä mökissä metsässä. Jonka Forsner oli kristitty ja hiljaisina iltoina hänen kiitoslaulunsa kiirivät yli kylän.

 

2. Råträskbergen. Området befinner sig mellan Gerbyberget och bosättningen. De hyddbottnar som finns längst i nordväst ligger bara ett tiotal meter från närmaste bosättning.Höjden är 13 meter över havet. I den sydöstra delen har man funnit en "kompassros", bestående av mindre stenar, radade i kors. En liknande kompassros finns också vid bergen söder om Frängsäng i Västervik.

2. Rajalammen kalliot. Tämä alue on Jerpyynmäen ja asutuksen välissä. Etäämpänä luoteessa olevat majanpohjat sijaitsevat vain kymmenisen metriä lähimmästä asutuksesta. Paikan korkeus on 13 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen kaakkoisosassa on ns. kompassiruusu, ristinmuotoon ladottu kivirykelmä. Samanlainen kivirykelmä löytyy myös Frängsängin eteläpuolella olevilta kallioilta Västervikissä.

 

3.Gerbyberget. Gerbyberget består i dag av flera kullar. I folkmun kallas det också Rapatunturi. Sett från havet gör det skäl för benämningen fjäll. Det är lika nytt som den nya bebyggelsen i Gerby-Västervik. Tidigare fanns där en mosse men då man började bygga de nya områdena behövdes en plats där man kunde dumpa jordavfallet från byggarbetsplatserna. Jordmassorna blev allt större och staden hade planer på att fylla allt mer. Det blev stopp för denna verksamhet då det för några år sedan kom fram att staden saknade giltigt miljötillstånd för arbetet. Gerbyberget är ett populärt friluftsområde i nära anslutning till Storberget med dess motionsslinga. Här finns potential. Att förlänga skidspåret och bygga en bana för snowboardåkare är några av de förslag som framkastats. Hittills har detta strandat på grund av brist på medel, men visst finns det oanade möjligheter att utveckla området. Möjligheter till rekreation är viktiga trviselfaktorer, det märks på de barn och ungdomar som vintertid åker pulka i backarna.

3. Jerpyynmäki. Nykyään Jerpyynmäki koostuu useasta kukkulasta. Paikkaa kutsutaan myös Rapatunturiksi. Mereltäpäin katsoen mäki näyttääkin ihan tunturilta. Jerpyynmäki on yhtä uusi kuin Gerby-Västervikin uusi asutus. Aiemmin tällä paikalla oli suo, mutta kun uutta asuinaluetta alettiin rakentaa, tarvittiin paikka jonne rakennustyömaiden jätemaa voitaisiin viedä. Maamassat kävivät sitten aina vain isommiksi ja kaupunki suunnittelikin, että se täyttäisi mäkeä yhä suuremmaksi. Toiminta jouduttiin kuitenkin joitain vuosia sitten lopettamaan, sillä Vaasan kaupungilta puuttui ympäristölupa.

Jerpyynmäki on suosittu ulkoilualue. Se liittyy läheisesti Storbergetiin ja pururataan. Aluetta pyritään myös kehittämään. Hiihtoladun pidentämistä on ehdotettu. Myös lumilautailijoille rakennettavasta radasta on ollut puhetta. Tähän asti suunnitelmat ovat kariutuneet varojen puutteeseen. Mutta varmasti on olemassa arvaamattomiakin tapoja tehdä alueesta yhä monipuolisempi. Mahdollisuudet virkistäytymiseen ovat tärkeitä viihtyvyystekijöitä. Sen huomaa hyvin siitäkin, kun lapset ja nuoret täyttävät talviaikaan mäen pulkillaan.


4. Storberget. IK Hellas skidstuga uppe på Storberget är riven, men många vuxna har i levande minne hur de som barn deltagit i skidtävlingar där ännu på 1980-talet. Efter att verksamheten upphörde på Storberget ordnades ännu på 1990-talet Settlementsverksamhet i skidstugan, men tyvärr vandaliserades den så att man såg sig tvungen att riva den. Bergen är natursköna, bevuxna med mossa och låga tallar. Motionsslingan med början nere vid Gerby strandväg går här över.

Fornlämningarna vid Storberget har inte undersökts närmare, men år 1985 besöktes området av en grupp amatörarkeologer samt arkeolog Markus Hiekkanen från Museiverket. Han konstaterade då att det beträffande de många rösen som finns på området torde röra sig om bronsåldersgravar. Den största är den 19 meter långa "båtgraven" i områdets södra del. Där finns också ett stort antal gropar eller hyddbottnar, men för att säga något bestämt borde man enligt arkeologen företa utgrävningar i dem.

Höjden över havet är 27 meter. Tyvärr har en del sten fraktats bort från området till privata trädgårdar. Man har också fyllt igen en del av groparna med trädgårdsavfall. Det handlar om vårt gemensamma kulturarv och därför hoppas vi att denna skrift även skall ha en upplysanden funktion.

4. Storberget. Aiemmin Storbergetin huipulla sijaitsi IK Hellaksen hiihtomaja, mutta se on sittemmin purettu. Monet aikuiset kuitenkin muistavat hyvin, kuinka he lapsina, 1980-luvulla osallistuivat vielä majan luona järjestettyihin hiihtokilpailuihin. Kun hiihtoyhdistyksen toiminta sitten päättyi Storbergetillä, järjestettiin hiihtomajalla vielä 1990-luvulla setlementtiyhdistyksen toimintaa. Maja koki kuitenkin siinä määrin ilkivaltaa, että se oli pakko purkaa.

Storberget on luonnonkaunis. Sitä peittää sammal ja matalat männyt. Pururata, joka alkaa alempaa Gerbyn rantatien kohdalta, menee tästä kohtaa yli.

Storbergetin muinaisjäännöksiä ei ole tutkittu tarkemmin. Vuonna 1985 alueella vieraili kuitenkin joukko amatööriarkeologeja sekä arkeologi Markus Hiekkanen museovirastosta. Hiekkanen totesi tuolloin, että alueella olevat useat kiviröykkiöt saattaisivat olla jäänteitä pronssikautisista haudoista. Suurin kivikasa on 19 metriä pitkä "venehauta" alueen eteläosassa. Paikalta löytyy myös useita kuoppia. Alueella pitäisi tehdä lisää arkeologisia kaivauksia, jotta selviäisi mitä kuopat tarkalleen ottaen ovat.

Storbergetin huippu on 27 metriä merenpinnan yläpuolella. Valitettavasti osa alueen kivistä on rahdattu pois yksityisiin puutarhoihin. Kuoppia on myös täytetty puutarhajätteellä. Siksi toivommekin, että tämäkin kirjoitus valistaisi ihmisiä eikä näin enää jatkossa tehtäisi. Paikka on kuitenkin yhteistä, arvokasta kulttuuriperintöämme.

 

5. Leif Färdings stig. Den lilla väg som sammanbinder de olika delarna av Gerby över Storberget döptes 2001 till Leif Färdings stig. Det skedde på iniativ av Gerby-Västervik hembygdsförening, till åminnelse av Vasapoeten Leif Färding som här valde att ända sina dagar 1983. Han var en poet som skrev naturmjuka små dikter på finska.

Mött av vinden gick jag in i kvällen som i ett under. Jag känner ingen skillnad, vatten, träd eller land, innesluten i allt är jag allt. Kvällen mörknar i min famn, jag i kvällens, silkesanden i vassen. (översättning Göran Ekström)

5. Leif Färdingin polku. Pieni tie, joka yhdistää Gerbyn eri osia Storbergetin ympärillä, kastettiin vuonna 2001 Leif Färdingin poluksi. Tien nimeä ehdotti Gerby-Västervikin kotiseutuyhdistys vaasalaisrunoilija Leif Färdingin muistoksi. Leif Färdingiä pidetään merkittävänä suomalaisena lyyrikkona. Hänen tuotantonsa on puhdasta, pelkistettyä, filosofista ja sitä on kääntänyt ruotsiksi Göran Ekström. Leif Färding kuoli täällä Gerbyssä vuonna 1983.

Taivaankukka väreilee niin kuin metsälammen vesi, veden kalvolla aurinko, huojuva metsä, sinun läheisyytesi hetki veden kalvolla, metsässä, silmissäni.

 

Vandringsrutt 2, Vaellusreitti Nro. 2

 

1. Dallas Pizzeria. I dag är Dallas pizza palazzo en popular träffpunkt. Tidigare fanns här en av byns många livsmedelsaffärer, nämligen Franz butik.

1. Dallas Pizzeria. Nykyään pizzeria Dallas on suosittu tapaamispaikka. Aiemmin tällä paikalla on ollut yksi kylän monista elintarvikekaupoista, Franzin kauppa.

 

2. Backstuga. Den lilla backstugan till vänster i korsningen då man fortsätter uppför den gamla landsvägen är en typisk representant för de hus i vilka de obesuttna, det vill säga icke jordägande, bodde. Ett torp hörde till en bondgård medan en backstuga ibland var uppförd på byns allmänningar, ibland på en egen jordplätt. Uppe på backens krön har vi telefoncentralen till vänster med gaveln mot vägen. Där kopplades alla telefonsamtal.

2. Mäkitupa. Kun risteyksestä kääntyy vasemmalle ja kulkee pitkin vanhaa maantietä tulee vastaan pieni mäkitupa. Se on tyypillinen esimerkki talosta, jossa maattomat, eli sellaiset maanviljelijät, jotka eivät itse omistaneet maata, asuivat. Torppa kuului maalaistaloon, kun taas mäkitupa rakennettiin joskus kylän yhteismaille, joskus omalle maatilkulle. Ylempänä mäen laella on puhelinkeskus vasemmalla puolella. Keskuksen pääty on tietä vasten. Ennen vanhaan sieltä yhdistettiin kaikki puhelut.

 

3. Andelshandeln. Denna korsning var förr byns obestridliga centrum. Här fanns andelshandeln, Korshomls Norra Handelslags affär som byggdes på 1920-talet. Föreståndaren bodde själv i huset och man hade ett flertal anställda.

I huset fanns en kort tid en bar innan det revs. Senare byggdes ett nytt butikshus på tomten mittemot. En tid fanns också byns postkontor här.

3. Osuuskauppa. Tämä risteys on aiemmin ollut kylän kiistaton keskus. Täällä oli osuuskauppa, 1920-luvulla rakennettu Korsholms Norra Handelsslags -kauppa. Johtaja asui itse talossa ja kaupassa oli useita muitakin työntekijöitä. Ennen rakennuksen purkua talossa toimi vähän aikaa baari. Vastapäiselle tontille rakennettiin myöhemmin uusi kauppatalo. Siellä oli jonkin aikaa myös kylän postikonttori.

 

4. Kvarnen. Här har troligen funnits en kvarn ända sedan 1550-talet. Efter kriget hade man både en vetekvarn och en havrekvarn här. Havrekvarnen flyttades från Smedsby cirka 1890 medan vetekvarnen byggdes 1936-38. Efter kriget var verksamheten livlig. Tre till fyra mjölnare arbetade dag och natt, helg som söcken.

4. Mylly. Täällä on todennäköisesti ollut mylly aina 1550-luvulta lähtien . Sodan jälkeen paikalla on ollut sekä vehnä- että kauramylly. Kauramylly siirrettiin Sepänkylästä noin vuonna 1890. Vehnämylly rakennettiin 1936-38. Sotien jälkeen myllyt olivat kovassa käytössä. Kolmesta neljään mylläriä tekivät töitä päivin öin, pyhät ja arjet.

 

5. Wijk hemman. Mellan de två vägarna finns Wijk hemman. Bostadshuset står numera tomt.

Det är uppfört 1910. Innan dess har där funnits två tidigare bostadshus. På platsen har funnits en bondgård i långa tider, lägenheten kallas också Antas. Namnet kommer av Anders Jönsson som var sockensmed på 1560-talet. Man har haft fem till åtta kor i ladugården vars grund är från 1860-talet. På gården har också funnits ett brygghus där man tillverkat brännvin.

5. Kahden tien välissä on WIJK-koti. Vuonna 1910 rakennettu talo on nykyään tyhjillään. Aiemmin tällä paikalla on ollut kaksi asuinrakennusta. Kauan aikaa tontilla oli maatila, jota kutsuttiin nimellä Antas. Nimi tulee 1560-luvulla paikalla pitäjänseppänä toimineen Anders Jönssonin kautta. Maatilalla on ollut 5-8 lehmää navetassa, jonka perustukset ovat 1860-luvulta. Tilalla on toiminut myös panimo, jossa on valmistettu paloviinaa.

 

6. Uf-lokalen. Ungdomslokalen invigdes 1927. Här fanns mycket aktivitet på 1940-talet.

6. Nuorisotalo vihittiin käyttöön 1927. Toiminta talolla oli erityisen aktiivista 1940-luvulla.

 

7. Infjärsområdet. Den som har mycket energi kan förlänga sin rutt med en promenad under Alskatvägen in på Infjärdsområdet som är byggt på gamla Gerbymarker. Där kan man beundra några av de ståtligaste stenrösen vi har i våra byar. Mot Infjärden låg Syrings plantskola där man förädlade många av de fina gamla äppelsorter som i dag fått en renässans. Den gamla huvudbyggnaden finss ännu kvar, nyrenoverad i privat bruk.

7. Sisäselänalue(?). Tässä kohtaa voi reittiä halutessaan hieman pidentää ja tehdä pienen kävelyretken Alskatintiellä Sisäselänalueelle, joka on rakennettu vanhoille Gerbynmaille. Siellä voi ihailla muutamia niistä komeista kiviröykkiöistä, joita kylissämme on. Sisäselänaluetta vastapäätä on Syringin viljelykoulu(?). Siellä on jalostettu monia vanhoja omenalajeja, jotka ovat taas nykyään kovin suosittuja. Vanha päärakennus on vielä jäljellä. Se on remontoitu yksityiseen käyttöön.

 

8. Backstugor. Tillbaka till Lillby igen: På högra sidan om Lillbyvägen finns några så kallade backsstugor kvar. De bedoddes av mindre bemedlade personer.

8. Mäkitupia. Takaisin Lillbyhyn. Pienkyläntien oikealla puolella ennen nuorisotaloa on . Ne on rakennettu vähävaraisten ihmisten kodeiksi.

 

9. Kvarnback. Den backe som sluttar mot Norrsidsvägen har varit en populär kälkbacke bland byns barn. Här fanns på 1930-talet en liten hoppbacke. Tidigare fanns här tre kvarnar, därav namnet.

9. Myllynmäki. Mäki, joka päättää Pohjanpuolentien, on ollut kylän lasten suosima kelkkamäki. 1930-luvulla täällä on ollut jopa pieni hyppyrimäki. Aiemmin paikalla on ollut kolme myllyä, siitä nimitys.

 

10. Granqvists nättelnfabrik. Fabriken byggdes år 1938 oc tillverkar i dag telnar. Tidigare låg här en gård från 1700-talet.

10. Granqvistin verkkotehdas perustettiin vuonna 1938. Aiemmin tällä paikalla oli 1700-luvulta peräisin talo.

 

11. Heimback. På vänstra sidan om vägen finns Heimback. Här finns ett flertal skålgropar samt Dondrons källa. Källan hade speciellt bra vatten, en livsnödvändighet i gamla tider. Här fanns många hus förr.

11. Heimback. Tien vasemmalla puolella on Heimback, Kotimäki. Täällä on useita maljakuoppia sekä Dondronin lähde. Lähteessä on ollut harvinaisen hyvä vesi ja se on ollut aikoinaan tälle seudulle elintärkeä. Täällä on aiemmin on ollut useita taloja.

 

12. Brandklockan. Brandklockan är numera flyttad bredvid bystugan. Den var förr viktig eftersom det var så man fick bud ifall elden var lös.

12. Palokello. Tällä paikalla on ennen ollut palokello, joka on nyt siirretty kylätalon viereen. Ennen vanhaa palokello oli kylälle hyvin tärkeä kapistus. Sen avulla tieto tulipalosta kiiri ympäri kyliä.

 

13. Bystugan. Bystugan ligger korsningen av Lillbyvägen och Gabrielsvägen. Den är tillbyggd på en gammal timmergrund. Rotsoldat Flinck hade i tiden sin bostad här. I huset har tidigare funnits både mangel och Gerby småskola sedan 1888.

13. Kylätalo. Kylätalo sijaitsee Pienkyläntien ja Kaapontien risteyksessä. Talo on rakennettu vanhalle hirsipohjalle. Ruotusotamies Flinck asui täällä aikoinaan. Rakennuksessa on ollut myös mankeli ja vuodesta 1888 täällä on toiminut Gerbyn pikkulastenkoulu.

 

14. Marthabastun. Marthabastun till höger är en påminnelse om tider med annan hygien än dagens. Man tvättade sig inte så ofta, men då bastun eldades var man i stället många som badade.

14. Marthasauna. Oikealla puolella sijaitseva Marthasauna on muistuma ajoista, jolloin hygienia ei ollut yhtä korkeatasoista kuin nykyään. Ennen vanhaa ei peseydytty kovinkaan usein. Mutta silloin kun sauna lämmitettiin, saunottiinkin joukolla.

 

15. Äldsta bondgårdarna. På vänstra sidan av vägen finns tre av de äldsta bondgårdarna i byn, Minderstos, Gabbels och Jossas.

15. Tien vasemmalla puolella on kylän kolme vanhinta maalaistaloa: Minderstos, Gabbels ja Jossas.

 

16. Svinvallen. På högra sidan om vägen låg i tiden Svinhallen, där alla byns grisar hölls sommartid.

16. Tien oikealla puolella sijaitsi aikanaan Svinvallen, paikka jossa kylän siat viettivät kesänsä.

Vandringsrutt 3, Vaellusreitti Nro. 3

Stranden i Gerby, Gerbyn ranta

1. Första stranden. Första stranden var på 1950-talet en bra strand där små barn lärde sig simma. Det var långgrunt, bara cirka 20 centimeter djupt där cykelvägen till Storviken går i dag. Fotbollslaget BK-48 hade sin träningsplan mellan tuvorna nära Strandvägen. I gamla tider har det funnits strandbodar i backen mot byn. En grop i kanten av cykelvägen på backen är rester av en tjärdal från 1700-talet.

1. Ensimmäinen ranta. 1950-luvulla ensimmäinen ranta oli hienoa aluetta. Tällä rannalla monet pienet lapset oppivat uimaan. Ranta oli matalaa, vain noin 20 senttiä syvää siitä kohtaa, jossa nykyään menee pyörätie Isolahteen. Jalkapalloseura harjoitteli mättäiden välissä lähellä Rantatietä. Ennen vanhaa kylää vastapäätä olevalla mäellä oli rantamökkejä. Pyörätien kulmassa oleva kuoppa on jäänne 1700-luvun tervahaudasta.

 

2. Passkäret. Passkäret var hamn med strandbodar på 1800-talet. En karta över var alla hade sin bod finns kvar. På grund av landhöjningen blev det för grunt och hamnen flyttadet till Gusskär i början av 1900-talet.

2. Passkäret. 1800-luvulla Passkäret oli satama, jossa oli ranta-aittoja. Kartta siitä, missä mikin aitta sijaitse, on edelleen jäljellä. Maankohoamisen seurauksena satamasta tuli liian matala. Satama siirrettiinkin Gusskäriin 1900-luvulla.

 

3. Gusskär. Många av strandbodarna vid Gusskär, det som i dagligt tal kom att kallas Andra stranden och som i dag kallas Gerby båthamn, är flyttade från Passkär på 1910-talet. Alla befintliga strandbodar av stock är alltså mer än 100, kanske uppemot 200 år, gamla. De äldsta bodarna av bräder byggdes på 1910-talet.

Det är alltså inte att undra på att samfällighetens strandavdelning försöker bevara bodarna och minska på stölder och ofog med hjälp av vakthållning, videoövervakning och även rökdetektorer i bodarna.

3. Gusskär. Tätä paikkaa on kutsuttu myös Toiseksi rannaksi ja nykyään useimmiten Gerbyn venesatamaksi. Monet Gusskärin ranta-aitoista on siirretty tänne Passkäristä 1910-luvulla. Kaikki paikalla olevat hirsiset ranta-aitat ovat yli 100, ehkä jopa yli 200, vuotta vanhoja. Vanhimmat lauta-aitat ovat 1910-luvulta. Ei ihme, että aitat yritetään säilyttää ja varkauksia ja ilkivaltaa vähentää vartioinnin, videovalvonnan ja jopa savutunnistimien avulla.

 

4. Gropen. Vid sidan av Gerby strandvägen ligger en vattenfylld grop. På 1950-talet fanns här gula näckrosor och rent vatten. Gropen kom till då  här togs lera till tegeltillverkning och kakelungsmurning.

Det sades i staden att de bästa kakelugnarna murades av leran härifrån. Rester av tegelugnen finns i backen mittemot, på andra sidan vägen bakom återvinningspunkten.

4. Kuoppa. Gerbyn rantatien sivustalla sijaitsee veden täyttämä kuoppa. 1950-luvulla tässä vesikuopassa oli valkoisia lumpeita ja puhdasta vettä. Kuoppa syntyi, kun maasta otettiin savea tiilintekoa ja kaakeliuunien muurausta varten. Kaupungilla puhuttiin, että parhaat kaakeliuunit muurattiin tällä Gerbyn savella. Tiiliuunin jäänteitä löytyy vastapäiseltä mäeltä, tien toiselta puolelta.

 

5. Stengärdsgårdar. Bakom Granvikens daghem finns en mängd stengärdsgårdar av varierande kvalitet. Somliga är höga och breda, andra delvis raserade, men man förundras över den flit de vittnar om. Allt är gjort med handkraft.

5. Kiviaitat. Björkdungenin päiväkodin takana on runsaasti erityyppisiä kiviaitoja. Jotkut ovat korkeita ja leveitä, toiset osin hajotettuja. Voi vain ihmetellä sitä ahkeruutta, josta aidat kertovat. Kaikki kiviaitat on tehty käsin.

Vandringsrutt 4, Vaellusreitti Nro. 4

Vestervik

Vandringsrutten delas i två delar av Västerviksvägen. Den startar vid Hannas stuga, Västervikvägen 282.

Tämä vaellusreitti jakaantuu kahteen osaan Västervikintiellä. Reitti alkaa Hannan tuvalta, Västervikintie 242

 

1. Dalin. Följ Björkvägen ner till Långdiket och vik av längs diket till vänster. Efter 50 meter ligger en liten kulle på höger sidan. Det är resterna av den tjärdal som funnits där åtminstone sedan 1760-talet (charta af lantmätare Joh: Ahlbäck). Det har funnits många tjärdalar i Vasa, men detta är en av de få bevarade. I folkmun kallas området ”Dalin”.

1. Dalin. Kulje Koivutietä alas Pitkäojalle ja lahtea ojaa pitkin vasemmalle. 50 metrin jälkeen oikealla puolella on pieni kukkula. Se on jäänteet tervahaudasta, joka on ajoitettu 1760-luvulle. Vaasassa on ollut useita tervahautoja, mutta tämä on yksi harvoista säilyneistä. Kansansuussa tätä paikkaa kutsutaan "Daliniksi".

 

2. Vintervägen. Stigen längs Långdiket leder till en liten väg som går uppför en backe för att sedan följa skogsbrynet mot gamla Gerby. Detta är den gamla vintervägen. Den kallas så eftersom vintern var den tid skäriborna ute i Replot använde sig av vägen då de skulle in till staden efter att först ha färdats över isarna. Vägen är den ursprungliga gamla landsväg som förde från Västervik till staden. I dag liknar den närmast en skogsstig. Den böljar vackert fram under höga träd. Denna de är bevarad medan de andra delarna kommit under bebyggelse och utplånats. Försök att i fantasin föreställa dig hur den ryska krigshären under 1808-och -09-års krig färdades här då de tog sig över till Umeå.

2. Talvitie. Polku pitkin Pitkäojaa vie pienelle tielle, joka nousee mäelle ja seurailee sitten metsänreunaa vanhaa Gerbyytä vasten. Tämä on vanha talvitie. Sitä kutsutaan talvitieksi, koska raippaluotolaiset käyttivät sitä talvisin tullessaan kaupunkiin ylitettyään ensin meren jäätä pitkin. Tie on alkuperäinen vanha maantie, joka vei Västervikistä kaupunkiin. Nykyään se muistuttaa lähinnä metsäpolkua. Se kulkee kauniisti korkeiden puiden alla. Tämä osa tiestä on säilynyt. Muut osat ovat jääneet rakennusten alle ja hävitetty. Yritä kuvitella, kuinka venäläinen sotajoukko vuosien 1808-1809 sodassa kulki tätä tietä pitkin.

 

3. Söderöjen. Södra ändan av den dalgång som löper genom byn har folkligt kallats Söderöjen. Tolkat enlight dagens språkbruk skulle man väl narmast första detta som ön i söder, men engligt Karsten (Svensk Bygd i Österbotten) torde det betyda strandäng i söder. Öj betyder enligt honom en flat sträcka med frodig växtlighet. Du har nu befunnit dig i Söderöjen.

3. Söderöjen. Laakson eteläpäätä, joka kulkee kylän läpi, on kutsuttu Söderöjeniksi. Nimen voisi tulkita eteläsaareksi, mutta toisaalta sen pitäisi tarkoittaa rantaniittyä etelässä. Karstenin mukaan (kirjasta "Svensk bygd i Österbotten") "öj" tarkoittaa tasaista pätkää, jossa on tulva-alueen kasvillisuutta. Sinä olet nyt siis Söderöjenissa.

 

4. Hannas stuga. Stugan byggdes 1897-98 och har fått sitt namn efter tvätterskan Johanna Gädda som bodde där då hon gift sig med Alfred Gädda från Söderudden. Hennes föräldrar (Karl-Johan Carlsson-Ehn och Johanna Abrahamsdotter Lithén från Singsby) hade sitt hus vid samma gårdsplan. Man kan ännu se lämningarna efter källargropen och stenfoten längs med stenröset mot grannarna. Tomten är högt och vackert belägen och brunnen var en gång i tiden en av de bästa i byn. Hannas man och son emigrerade till Amerika. Själv fick hon reda sig bäst hon kunde, ”amerikaänka” som hon var.

Hanna blev bykerska i likhet med många andra Västervikkvinnorna. På den tiden var det ovanligt att kvinnor på landet kunde försörja sig själva genom arbete. Dessa förutsättningar fanns i och med att staden fanns i närheten och att man knöt kontakter med de borgare som behövde tvätterskor tack vare villabebyggelsen i skärgården. Ytterligare en förutsättning var byträsket med sitt mjuka vatten.

Hanna dog 1937. Hon var sängbunden de två sista åren av sitt liv. Efter kriget bodde några karelare i stugan en tid.

Efter Hannas son Anselms död fick Gerby-Västervik hembygdsförening överta huset och arrendera marken. Stugan reneverades och är i dag föreningens hembygdsmuseum. Seden 1989 har man årligen firat Hanna med flagghissning och program vid stugan på Johannadagen den 21 juli. Åren 2002-2003 ordnades också den vandrande teaterpjäsen Hanna 1914 här. Stugan är tillgänglig för allmänheten. Man kan kontakta hembygdsföreningens styrelsemedlemmar.

4. Hannan tupa. Tämä talo rakennettiin 1897-98. Se on saanut nimensä pesijätär Johanna Gäddan mukaan. Hän asui talossa mennessään naimisiin Söderuddenista kotoisin olevan Alfred Gäddan kanssa. Johannan vanhemmilla (Karl-Johan Carlsson-Ehn ja Johanna Abrahamintytär) oli oma talo samalla pihamaalla. Talon kellarikuopan ja kivijalan jäännökset sekä kiviaitaa voi vieläkin nähdä. Tontti on korkea ja kauniilla paikalla ja pihan kaivo oli aikoinaan yksi kylän parhaista. Hannan mies ja poika emigroituivat Amerikkaan. Hanna itse koetti selviytyä niin hyvin kuin taisi, "amerikanleski" kun oli. Hannasta tuli pyykkäri kuten monista muistakin Västervikin naisista. Noihin aikoihin oli epätavallista, että naiset pystyivät omalla työllään elättämään itsensä maaseudulla. Västervikissä tämä kuitenkin toteutui, koska kaupunki oli niin lähellä ja naiset solmivat kontakteja saariston huviloissa asuviin porvareihin, jotka tarvitsivat pesuapua. Lisäksi kylänjärvi ja sen pehmeä vesi loivat hyvät edellytykset pyykkäämiselle.

Hanna kuoli vuonna 1937. Viimeiset kaksi elinvuottaan hän oli vuoteenomana. Sodan jälkeen tuvassa asui jonkin aikaa karjalaisia.

Hannan ja Anselmin kuoleman jälkeen Gerby-Västervikin kotiseutuyhdistys otti talon haltuun ja vuokrasi tontin. Tupa kunnostettiin ja nykyään se toimii yhdistyksen kotiseutumuseona. Vuodesta 1989 Hannaa on juhlittu Johannanpäivänä 21. heinäkuuta liputuksella. Lisäksi tuvalla on järjestetty ohjelmaa. Vuosina 2002-03 järjestettiin myös vaeltava teatteriesitys Hanna 1914. Tupa on kaikkien käytettävissä. Yhteyttä voi ottaa kotiseutuyhdistykseen.

 

5. Bystugan. Bystugan är nybyggd och handhas av Västervik bys samfälligheter. Man kan hyra den för olika evenemang. Här hålls många olika möten där byns angelägenheter behandlas. Älgjaktlaget samlas också här. Tidigare var Västervik småskola belägen på tomten, men huset har flyttas till Ekobyn i Singsby.

Förr gick barnen i småskolan i hembyn de två första åren, vägen till Gerby ansågs för lång. Den första läraren hette Uno Martin. Han hade en liten bostad i skolan. Uno Martin var så kortvuxen att han kallades dvärg. Han var mycket omtyckt både av barnen och föräldrar.

Intill den gamla småskolan/bystugan fanns marthabastun och mangeln. Byggnaden är numera omändrad till slakthus för älgjaktlaget. Förr var hygienen en annan än i dag och man gick inte i bastun särskilt ofta. Ett par gånger i året räckte väl till.

5. Kyläntalo. Tämä talo on uudelleenrakennettu ja sitä huoltaa Västervik Skifteslag. Taloa voi vuokrata erilaisiin tapahtumiin. Täällä pidetään mm. erilaisia kokouksia, joissa kylän asioita käsitellään. Hirviporukka kokoontuu täällä. Aikaisemmin täällä sijaitsi Västervikin pienten lasten koulu, mutta se on siirretty Singsbyn Ekokylään.

Ennen lapset opiskelivat kaksi ensimmäistä vuotta pienten lasten koulussa, sillä matka Gerbyhyn koettiin liian pitkäksi. Koulun ensimmäinen opettaja oli nimeltään Uno Martin. Hänellä oli koulun yhteydessä pieni asunto. Uno Martin oli niin lyhytkasvuinen, että häntä kutsuttiin kääpiöksi. Sekä lapset että vanhemmat pitivät hänestä kovasti.

Vanhan pienten lasten koulun/kyläntalon piharakennuksessa oli kylän mankeli ja sauna. Hygienia oli aiemmin toista eikä saunaa lämmitetty kovinkaan usein. Pari kertaa vuodessa roihusi kylän saunanpesässä tuli.

 

6. Träskisbergen. I dag kallas bergen bakom Bystugan ibland Hannas bergen, men det riktiga namnet är Träskisbergen. Barn och ungdom samlades förr ofta här om kvällarna. Barnen lekte på bergen och ungdomarna har till och med haft en danslave där en tid. Tidigare var träden med lågvuxna och man lär ha haft fin utsikt ända till Vasklot härifrån i början av förra seklet.

Här, liksom på Storberget, kan man se rester av hyddbottnar och skålgropar. Fynden är emellertid inte vetenskapligt belagda eftersom området ännu inte är utgrävt. Om man följer Mossatået, det vill säga fortsättningen på Bystugavägen till höger bakom husen, kommer man till Träskismyren. Det är en mosse en god bit upp i skogen där en grupp hembydgsforskare tillsammans med arkeologer från Umeå universitet tog pollenprover 1987. Området frilades från have cirka år 500 e.Kr. På alla undersökta nivåer från åren 500-700 finns indikationer på att man idkat jordbruk i området. Under åren 700-900 e.Kr. förekom ingen jordbruksaktivitet, men från år 900 och framöver återtogs odlingen i denna skärgårdsbygd.

6. Järvenvuori. Kylätuvan takana olevaa mäkeä kutsutaan nykyään joskus Hannan mäeksi, mutta sen oikea nimi on Järvenvuori. Lapsilla ja nuorilla oli aikaisemmin tapana kokoontua täällä iltaisin. Lapset leikkivät ja nuorilla oli tällä paikalla jonkin aikaa tanssilava. Aiemmin puut olivat matalakasvuisempia ja täältä onkin 1900-luvun alussa nähnyt Vaskiluotoon saakka.

Täällä, kuten Storbergetillä, voi nähdä jäänteitä majanpohjista ja maljakuopista. Löytöjä ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu, koska alueella ei ole vielä tehty arkeologisia kaivauksia. Jos kulkee pitkin Mossantietä, eli tietä joka jatkuu Kylätuvantiestä, ja kääntyy metsän kohdalla oikealle, tulee talon takaa Träskismyreniin. Siellä, hyvän matkaa metsässä, on suo, jossa kotiseutututkijat yhdessä uumajalaisten arkeologien kanssa ottivat siitepölykokeita vuonna 1987. Kokeiden kautta saatiin selville, että alue on kohonnut merestä noin 500 jKr. Kaikki tutkitut kerrostumat vuosilta 500-700 todensivat sitä, että täällä on viljelty jo tuolloin maata. Vuosina 700-900 maanviljelyksestä ei ole merkkejä, kun taas n. vuonna 900 alettiin tässä saaristokylässä jälleen viljellä maata.

 

7. Byträsket. Går man vidare längs stigen utmed vänstra sidan av bergen kommer man småningom ner i en skog där Byträsket skymtar mellan trädstammarna. På tvätterskornas tid var området fullt av bykstreck där tvätten torkades. Nere vid stranden hade tvätterskorna på 1920-talet åtta tvättstugor. Man hade också ”röjtor” för blötläggning av lin. Luten tillverkade man själv.

Träskets betydelse för byborna var större i gamla dagar. Man hämtade vatten åt kreaturen där, man till och med tvättade sig själv där i brist på bastu. Många generationers barn har lärt sig simma i träsket, vars vatten är varmare än havet. Vintertid var skridskoåkning den naturligaste sysselsättningen på isen.

7. Kylänjärvi. Kun kulkee edemmäs pitkin polkua mäen vasemmalla puolella tulee vähitellen alas metsään, jossa kylänjärvi siintää puunrunkojen välissä. Pesijättärien aikaan alue oli täynnä naruja, joilla pyykit kuivuivat. 1920-luvuolla pesijättärillä oli rannassa yhteensä kahdeksan pesutupaa. Siellä oli myös erityisiä pellavanliotuspaikkoja. Pellavan liottamista varten tarvittu lipeä tehtiin itse.

Järven merkitys oli ennen vanhaa suuri kylän asukkaille. Järvestä haettiin eläimille vettä. Järvessä peseydyttiin silloin tällöin itsekin saunan puutteessa. Monien sukupolvien lapset ovat oppineet uimaan tässä järvessä, jonka vesi on lämpimämpää kuin meressä. Talvisin järvenjäällä luisteltiin.

Vandringsrutt 5, Vaellusreitti Nro. 5

Stranden i Västervik, Västervikin ranta

1. Strandbacken. När man kommer ner till stranden i Västervik möts man av en injudande syn. Rakt fram sträcker sig en lång bryggbank med båtar förtöjda längs kanten. Västerviks stora och vackra skärgård har i decennier lockat folk i trakten till ett aktivt friluftsliv. Speciellt sommartid är trafiken till lands och till sjöss mycket livlig. En ordentlig småbåtshamn med parkeringsplatser är en förutsättning för att denna verksamhet ska löpa smidigt. Hela strandområdet ägs av Västervik bys samfälligheter, som också handhar uthyrningen av båtplatser.

Om man tar sig längst ut på banken, kan man i söder se konturerna av Vasa stad. Framme till vänster lägger man märke till badstranden vid Strömsö, ett av Vasas friluftsområden.

Den inre farleden från staden och norrut mot Replot och Alskat är livligt trafikerad under båtsäsongen. Farleden når Västervik vid Strömmens (ibland felaktigt kallat Strömsö sund) början, passerar Strömsä och bryggbankens västligaste del, för att sedan göra en sväng mot Storfjärden i nordväst.

Vänder man blicken mot norr, upptäcker man den två kilometer långa Svartholmsviken. Den förtjänar att omnämnas bland annat därför att skeppsredaren C.G. Wolff under Krimkriget 1854 gömde en del av sina fartyg inne i viken.

Tittar man från bryggbanken in mot land får man en god överblick av hela strandbacken. Här samsas en stor mängd äldre och yngre sjöbodar med varandra. De äldsta torde vara minst 250 år gamla medan andra är ut i vattnet. De byggdes i slutet av 1980-talet. Västervik båthamn omfattar totalt cirka 330 båtplatser.

Längst uppe på Strandbacken, där man numera har anlagt en parkeringsplats, fanns tidigare ungdomsföreningens danspaviljong (takförsedd danslave). Den byggden i etapper och togs i fullt bruk genast i början av 1950-talet. Under ett drygt decennium bedrev Västervik Ungdomsförening en mycket omfattande dansverksamhet på Stradnback och engagerade ibland till och med orkestrar från Sverige till sina midsommarvakor. Under en säsong kunde man ha 20-30 tillställningar, vilket antydet att danspaviljongen i Västervik var ett av de populäraste dansställena på den tiden. Publikrekordet för en kväll ligger på över 2000 betalade dansbesökare. Dansverksamheten upphörde 1964. Några år senare anlades en minigolfbana i danspaviljongen. Också den blev populär i början, men verksamheten bar sig inte i längden.

Numera är aktiviteten vid Västervikstranden rätt livlig också på vintern. Speciellt sedan isen blivit stark nog att bära trafik, kan man ta sig ut i skärgården till fots eller med snöskoter. Ibland är det till och med möjligt att ta sig ut med bil. För en motionär är dock skidåkning det naturliga sättet att uppleva isviddernas tjusning.

1. Rantamäki. Västervikin rannassa kohtaa aivan vastustamattoman näyn. Suoraan edessä kurottautuu laituritörmä, jonka reunoihin on kiinnitetty veneitä. Västervikin suuri ja kaunis saaristo on vuosikymmenien ajan kutsunut tämän alueen ihmisiä viettämään saarille vapaa-aikaa. Etenkin kesäisin matkataan runsain joukoin merelle ja maalle. Jotta tämä sujuisi mahdollisimman vaivattomasti, tarvitaan Västervikin rantaan kunnollinen pienvenesatama ja parkkipaikkoja. Tämä ranta-alue on Västervikin kyläyhdistyksen omistuksessa ja se huolehtii myös venepaikkojen vuokraamisesta.

Jos kävelee pidemmälle rantaan, voi etelässä nähdä Vaasan kaupungin siluetin. Vasemmalla on Strömsön uimaranta, yksi Vaasan ulkoilualueista. Sisempi merireitti kaupungista pohjoiseen Raippaluodon ja Alskatin suuntaan on veneilyaikaan vilkkaasti liikennöity. Meritie saavuttaa Västervikin Strömmenin (joskus tätä paikkaa kutsutaan virheellisesti Strömsön salmeksi) alkupäässä, ohittaa sitten Strömsön ja laiturirannan läntisimmän osan ja kaartaa Storfjärdeniin luoteeseen. Kun kääntää katseensa pohjoiseen, huomaa kaksi kilometriä pitkän Svartholmsvikenin. Se on ansainnut nimensä mm. siksi, että laivanvarustaja C. G. Wolff piilotti Krimin sodan aikaan vuonna 1854 osan laivoistaan lahteen. Jos katsoo laiturirannasta maahan päin, voi nähdä hyvin koko rantamäen. Täällä on sekaisin sekä vanhoja että uusia venevajoja. Osa on ehkä jopa 250 vuotta vanhoja, osa taas vastarakennettuja. Maalta ojentautuu merelle neljä isoa ponttoorilaituria. Ne rakennettiin 1980-luvun lopulla. Västervikin venesatamassa on kaiken kaikkiaan noin 330 venepaikkaa.

Ylimpänä Rantamäellä, jossa nykyään on parkkipaikka, oli aiemmin tanssilava. Se rakennettiin vaiheittain ja otettiin täyteen käyttöön 1950-luvun alussa. Västervikin nuorisoseura järjesti runsaan vuosikymmenen ajan siellä hyvin huomattavaa tanssilavatoimintaa. Joskus juhannusjuhliin järjestettiin orkesteri Ruotsista saakka. Yhden sesongin aikana saattoi olla 20-30 tapahtumaa. Västervikin tanssilava olikin omana aikanaan yksi seutumme suosituimmista tanssipaikoista. Lavan yleisöennätys oli 2 000 maksanutta kävijää. Toiminta loppui vuonna 1964. Joitain vuosia myöhemmin tanssilavan paikalle rakennettiin minigolfrata. Sekin oli aluksi varsin suosittu, mutta toiminta ei pidemmän päälle kannattanut. Nykyään Västervikin rannassa on aktiivista toimintaa myös talvisin. Kun jää on tarpeeksi vahvaa, voi kävellä saaristoon vaikkapa lumikengät jalassa. Toisinaan jäällä voi myös ajaa autolla. Hiihtäminen on myös varsin luonnollinen tapa kokea Västervikin jääkenttien hurmaa.

 

2. Strömsö. Strax innan man kommer ner till stranden i Västervik, tar en väg av mot vänster. Vägen leder till Strömsö, friluftsområdet som Vasa stad köpte av Korsholms kommun för cirka 10 år sedan. Området omfattar norra delen av ny holme som tidigare hette Bässören, men som fick ett nytt namn, Strömsö, när villabebyggelse inleddes där för ett drygt sekel sedan.

Mitt på området reser sig en ståtlig byggnad i rött. Det är den gamla mangårdsbyggnaden på Strömsö, som numera blivit rikskänd genom att Finlands Svenska Television, FST, hyr byggnaden och producerar sitt livsstilprogram ”Strömsö” där. Strömsö anlades i tiden av patron Grönberg på Grönviks glasbruk i Iskmo, Korsholm.

Bakom huvudbyggnaden ligger ett nyare hus som inhyser administrativa utrymmen för FST. Den gamla byggnaden har renoverats för att mostvara de behov tv-verksamheten har. Huset innehåller ett flertal studior, klipprum, bibliotek med mera. Bland husen finner man också ett gammalt härbre från Helsingby och ett hus fullt med snickarglädje.

Går man ner mot stranden finner man en konstig kulle på sluttningen ner mot vattnet. Kullen är en gammal jordkällare från Strömsös äldsta tid. Strax intill ligger en stor gräsmatta som inbjuder till aktiviteter av olika slag. Närmast huvudbyggnaden ses en stor cembratall och tre gamla ekar stolt resa sig mot skyn. Engligt hörsägen lär de ha planteras i tiden för att uppmärksamma tidigare Strömsinvånares bemärkelsedagar.

Stranden på Strömsö vetter mot väster, vilket betydet att simstranden under vackra dagar badar i kvällssolens sken. Vattnet vid Strömsö hör till de renaste i Vasa. Det är därför inte underligt att Strömsö blivit ett populärt badställe för ung som gammal. Vid simstranden finns också en nyrenoverad bastubyggnad.

2. Strömsö. Juuri ennen Västervikin rantaa kääntyy tie vasemmalle. Tie vie Strömsöhön, ulkoilualueelle, jonka Vaasan kaupunki osti Mustasaaren kunnalta noin 10 vuotta sitten. Alue käsittää pohjoisosan saaresta, jonka nimi oli aiemmin Bässören, mutta joka sai uuden nimin Strömsö kun huvila-asutus levisi alueelle runsas vuosisata sitten. Alueen keskellä kohoaa komea, punainen rakennus. Se on vanha Strömsön päärakennus. Nykyään talosta on tullut maankuulu, kun FST on vuokrannut talon ja tuottaa siellä elämäntyyliohjelmaa "Strömsö". Aikoinaan Strömsön rakennutti patruuna Grönberg Grönvikin lasitehtaalta Iskmosta, Mustasaaresta. Päärakennuksen takana on uudempi talo, joka toimii FST:n hallinnollisena tilana. Vanha rakennus on remontoitu vastaamaan televisiotuotannon tarpeita. Talossa on muun muassa useita studioita, leikkaushuone, kirjasto ja ulkorakennuksessa touhuaa iloinen puuseppä... Kun kävelee alas rantaan päin, löytää kummallisen kukkulan vasten vettä. Kukkula on vanha, Strömsön menneiltä ajoilta peräisin oleva maakellari. Ihan kukkulan vieressä on suuri nurmikenttä. Lähimpänä päärakennusta on suuri sembramänty ja kolme vanhaa tammea tavoittelevat ylväästi taivaita. Kuulopuheen mukaan puut on istutettu merkitsemään aiempien Strömsön asukkaiden merkkipäiviä. Strömsön ranta viettää vasemmalle eli kauniina päivinä uimaranta kylpee ilta-auringon valossa. Strömsön vesi on puhtaimpia vesiä Vaasassa. Ei olekaan ihme, että rannasta on tullut niin nuorien kuin varttuneimpien suosima uimapaikka. Rannalla on myös vanha saunarakennus.

 

3. Viken. Västervik är en gammal by vars namn anspelar på den långsmala vik, som förr i världen sträckte sig in mot land från havet. ”Viken i väster” var för 1000 år sedan två kilometer lång. Numera finns endast en liten rest kvar denna vik. Den lilla sjö (drygt 100 meter i diameter) som på grundkartan benämns ”Viken”, är det enda vatten som återstår an den forna ”Westervijken”.

Platsen kan i dag bäst nås från Kärrvägen, från vilken en stig leder ner till sjön. Området kring sjön är rätt sumpigt, så gummistövlar är att rekommendera.

3. Viken. Västervik on vanha kylä, jonka nimi tarkoittaa pitkää ja kapeaa lahtea, joka muinoin työntyi mereltä maahan päin. "Lahti lännessä" oli 1 000 vuotta sitten kaksi kilometriä pitkä. Nykyään tästä lahdesta on vain pieni osa jäljellä. Pieni sisäjärvi (halkaisijaltaan 100 metriä), joka peruskartassa on nimetty "Viken" (lahti), on ainoa vesialue, joka on jäänyt muistuttamaan meitä muinaisesta "Westervijkenistä". Nykyään paikan saavuttaa parhaiten Kärrytieltä, josta johtaa polku alas järvelle. Järveä ympäröivä maa on niin märkää, että siellä on hyvä kulkea kumisaappaat jalassa.

Vandringsrutter, Vaellusreitit

PDF-tiedostoVandringsrutt 1.pdf (206 kB)
PDF-tiedostoVandringsrutt 2.pdf (185 kB)
PDF-tiedostoVandringsrutt 3.pdf (181 kB)
PDF-tiedostoVandringsrutt 4.pdf (276 kB)
PDF-tiedostoVandringsrutt 5.pdf (269 kB)
PDF-tiedostoEn vandring igenom Vestervik på 1930.pdf (13.2 MB)
Fotoalbum gjort av Göta Storm innehållande foton, gårdsnamn och namn på invånare på 1930-talet.